METSÄSTYS

Kesäkokouksessa päätetään metsästyksestä seuran alueella.

Tärkeimpänä seuran perustamiselle aiheen antanut hirvenmetsästys on jatkunut koko seuran toiminnan ajan vuosittaisena merkittävänä tapahtumana. Hirvenmetsästyksen voi sanoa dominoivan seuran nykyistä metsästystoimintaa. Se vie valtaosan ajasta. Hirvenmetsästyksellä on metsänhoidon ja liikenneturvallisuuden takia suuri merkitys yhteiskunnalle. Lisäksi hirvi kookkaana eläimenä tarjoaa myös taloudellisesti merkittävän määrän lihaa pyytäjilleen.

Pienpetopyynti kuuluu jokaisen jäsenen velvollisuuksiin etenkin tulokaspetojen, minkin ja supikoiran, osalta. Alueelta on poistettu myös kettuja, näätiä ja mäyriä.

Pienriistasta metsästetyin on jänis, jonka kanta on viime vuosina ollut kohtuullinen. Lisäksi rusakko on ilmestynyt viime vuosina alueelle. Lintukanta on viimeisinä vuosina ollut hyvä tai kohtalainen. Metsäkanalinnuista metso, teeri ja pyy ovat saaliina harvinaisempia kuin vesilinnut.

Majavanmetsästys oli vuoteen 1993 asti luvanvaraista, sen jälkeen lupaa ei ole tarvittu. Ensimmäisen luvanvaraisen majavan ampui Yrjö Toiviainen Konnajoesta 1988. Hän lahjoitti muokatun majavannahkan majalle seinäkoristeeksi. Majavanmetsästyksen tarve tulee majavan patojen aiheuttavan vedennousun aikaansaamista vahingoista. Erityisesti alavilla seuduilla virtaavat joet ovat riskialttiita tuhoille.

Karhun ja ilveksen metsästykseen Kerimäelle on viime vuosina myönnetty 1 - 2 pyyntilupaa. Jahti on tapahtunut yhteisjahtina koko riistanhoitoyhdistyksen alueella. Villisika on uusin tulokas seuran alueelle metsästettäväksi.

Riistakolmiolaskenta kohdistuu nimenomaan pienriistaan. Seuran jäsenet ovat hoitaneet kesäisin ja talvisin suoritettavan riistakolmiolaskennan kolmenvuosikymmenen ajan ja seura on saanut riistanhoitopiiriltä asiasta kunniakirjan.

Seuran jäsenissä on innokkaita kennelharrastajia. Jäsenillä on hoidossaan metsästystä helpottamaan useita hirvi-, ajo-, luola- ja lintukoiria.